Pidä must kii nii et huku aaltoihi, mä oon enkeli sun unes ja oot suojas allani.

Ei mulla mitään ihmeellistä asiaa ollu aattelin tylsistyksissäni tulla postailemaan koulusta. Onneks Janina viihdyttää mua aina silloin tällöin. Onneks päästää jo 12 ja sitte voinkin lähteä kotia suunnittelemaa illan tapahtumia. Olis parit pläänit mut saa nähä mitkä niistä toteutuu. Katsellaan jos väsäilisin jonku postauksen kun pääsen kotiin. Palaillaan !

Mä oon sua varten tääl, seison täs paikallaan.

Stoppaa sekoile pää käy hitaille.

Nyt kun ollaan kavereiden kanssa puhuttu paljon aikuistumisesta,vastuusta ja tulevaisuudesta olen miettiny että mihin se maailmankuva hävis mikä mulla oli pienenä. Se kun ne pahat miehet oli vain elokuvissa, suurin huolenaihe oli se, että millä lelulla sitä leikkisi tänään tai kenen kanssa. Se kun pojat juos tyttöjä karkuun tarhanpihalla peläten pöpöjä, ja kun eniten ikinä pelkäsit muumin mörköä ja pimeää. Se kun äiti tai isi tuli puhaltamaan jos sua sattui ja se kun pyörällä ajaminen tuntui mahdottomuudelta.
On se hyvä ettei mulla ole mikään 4 vuotiaan maailmankuva mutta silti tää kaikki on välillä vähän liikaa.
Tää on kai sitä mitä ne kutsuu elämäksi.

Tänään oltiin pienellä porukalla hairmannissa ja oli toooosi rauhallinen päivä, vielä kun meille tuli yksi tyttö tuuraamaan puuttuvaa niin välillä tuntui että tekeminen loppuu kesken. Nyt on sellanen olo etten vaan voi pysähtyä hetkeksikään.

Huomenna on onneksi perjantai ja pääsee otttamaa taas rennosti pari päivää. Meillä kävi säkä sen suhteen, että meillä ei ole maanantaina koulua. Ihanaa pidennetty vklp !

En voi ku itelleni nauraa, mä oon tässä mut en tuu olee kauaa.

Ihmissuhteet on ehkä maailman vaikein asia. Se että sun pitää luottaa niinkin pieniin ja hatariin  asioihin ja heittäytyä niihin täysillä mukaan, on ihan helvetin pelottavaa. Välillä ei ole mitään muuta keinoa kun saada siipeesi ihan sama mitä tekisit, mutta sillä toivolla että kaikki voikin olla vielä niin suuremmoisen hyvin. Se kun et voi antaa enempää itsestäsi sillä hetkellä, kun toinen  sitä tarvii on niin väärin. Ja kun haluaisit antaa kaikkesi mutta..
Nää on tämän aamun fiilikset.

Vaik ärisen ja örisen, bongia poristelen. Ilman sua oon vaan normispede.

Lärvi kuvilla mennäään taas tänään. En tiiä mikä nyt on ku on vaa niin hyvä fiilis kaikesta. Oon huomannu sen et kaikki paska kasaantuu aina samaan aikaa niskaa mut ku niistä selviää ni nähtävästi kaikki voi olla viel ihan hyvinkin. Saan kiittää pariakin ihmistä tästä kaikesta ja toivottavasti asiat vois mennä tällä samal tavalla pitemmän aikaakii. Toivottavasti. Ainaki joku jaksaa tsempata mua ton koulun suhteen ja kuunnella mun ''maailman suurimpia'' huolia.
Vklp meni miten meni ja lauantaina kävästiin kotkan amarillossa ja tuli huomattua että siellä oli vähän erillainen meno mitä täällä kouvolassa. Oli kyllä hauskaa vaikka nukahdettiinki automatkalla kotiin ja multa jäi mäkkäri väliin. Onneks äiti pelasti seuraavaan päivään tuomalla Happy Mealin kotii :) Viel pitää nauttia tästä et voi asua kotona ja vaikka jättäiski ne likaset astiat pöydälle ni ehkä ne on siitä korjaantunu huomaamatta sinne tiskikoneeseen. Pitäs alkaa ettiä itelleni kämppää ku isin kans suunniteltiin vähän et jos täs jonku ajan päästä kokeilisin omia siipiä et kuinka kauas ne kantaa. Kuhan vaan saan ton koulun käytyä.
Huomenna on suuri päivä sen osalta et päästää ehkä kattoo meijän pientä. Pitäkää peukut pystyssä ! Iiih en malta odottaa :')

En käsitä, miten ja millä ja miksi arvostus toisiin puuttuu ihmisiltä.

Mulla on ollu maailman hirveimmät kaks päivää. En ala sitä täällä kertomaan sen yksityiskohtaisemmin, mutta oon niin sekasin ja peloissani. Mulla on pelko menettää, mutta tiedän ettei se ole mikään vaihtoehto. Sen tajusin, että miten pienestä kaikki voi olla kiinni. Toivotaan parasta.Nukkuminen on vähän huononlaista nyt mutta kyllä se ajan kanssa helpotttaa ja luultavasti ensiviikon alussa ainakin. Yritän olla vahva tyttö toisen sellaisen tueksi.
Huomenna on ensimmäinen ajotunti, joten pitäkää mulle peukkuja !

Uudet hiukset

Tuossa noin on minun uudesta tukasta kuvaa. Ei mitää ihmeempiä tehty ku laitettii pari astetta tummempi väri tyveen ja kirkastettii tota latvaa ja pituuksii. Oli jo sen verra tyvikasvua että oli jo korkee aika värjätä tää. Tykkään liukuvärjätystä tukasta mutten ala kumminkaan vaalentamaan omaa latvaa koska musta tuntuu että mulla lyhenis hiukset ihan törkeesti koska tää mun latva ei oo mitenkää tervees kunnossa. Ja olen todennut moneen kertaan että mulle ei todella sovi blondit yhtään, että ehkä tyydyn tähän !
Kohta mulle tulee kiire ku pitäs valmistautua iltaa varten mutta mun pitää siivota, käyä kaupoilla, käyä suihkussa ja laittautua.. Huhhu mitenköhän kerkeen. No mulla on koko yö aikaa :-) Tänää yritän nauttia illastani mahdollisimman paljon vaikkakin se voi olla työn takana mutta pitäkää työ hauska ilta !!