sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Johtuuks se sust vai siit sun jutust mistä puhut enemmän ku must, just.



Heippa kaikki ! Taas on tovi vierähtäny, kun oon postaillu viimeks. Mulla ei vaan yksinkertaisesti ole ollut mitään kuvia ja ajan puute on ollut myöskin pieni ongelma. Siis mun päivät on mennyt Bar Qssa istuen ja kahvia juoden. Oon siis siellä pitämässä mun kaverille seuraa, joka on siellä töissä ja tässä parin viikon aikana siitä paikasta on muodostunu yks suosikki paikka täältäpäin !
Keskiviikkona koulussa meille näytettiin erillaisia tekniikoita miten värjätä hiuksia ja koitettiinkin mun päähän liukuvärjäys tekniikkaa ja oon tositosi tyytyväinen lopputulokseen ! Aluksi vierastin tota latvan väriä, kun se näytti aika lämpöiselle, mutta tässä parin päivän aikana oon tottunu ja oppinu tykkäämään tästä. Joten kiitos Janina ja Oona :-)
Eilen meni ilta vähän vauhdikkaammissa merkeissä ja sen kyllä näin aamutuimaan huomaa. Tai noh, kello on jo 13.. Kohta pitäs raahautua tonne mun paremman puoliskon luokse ja katsella, että mitä tää päivä tuo tullessaan. Mut nyt on kiirus, kun toi yks hätäilee jotain, mutta siis joten heippa !

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Mä odotan, odotan, odotan onneton ja sä vastaat vaan lyhyesti: On.


Heippa kaikki ! Aattelin tulla kertomaa kuulumiset ku ton taas hetki vierähtäny ku oon postaillu mitään. Koulun puolesta kuuluu hyvää, sain nimittäin miesten hiustenleikkuusta vahvan 2 ja muutenkin työssäoppimisen arvointi oli kolmosia täynä!! Oon yrittäny skarpata ton koulunkäynnin suhteen ja oon onnistunutkin tosi hyvin siinä. Tiistaina pitäs mennä takasin utinkadulle, ei kyllä yhtään kiinnostais vaan voisin viettää koko loppu kouluajan hairmannissa.
Muut asiat ei menekkään sitten niin mallikkaasti. Oon tässä parin viikon aikana mietttiny, että mitä teijän mielestä rakkaus on? Mulla itelläni on pari mielettömän ihanaa juttua takanapäin, mutta hienoja ne oli silloin kun ne oli. Enkä ikinä kadu niitä vaan oon onnellinen siitä, että mulla on ollu pari uskomattoman ihanaa ihmistä mun vieressä ja ottanu mun hyvät ja huonot puolet vastaan. Mutta tällä hetkellä mä mietin, että jos ite panostaa kaikkensa ja uhraa kaiken sen toisen ihmisen eteen, mitä jos se ei riitäkkään? Mitä on silloin tehnyt väärin? Nää on just niitä kysymyksiä joihin kaipais vastauksen ja sais itelleen mielenrauhan. Oon tässä lähiaikoina kattonu sivusta muiden ihmissuhde kiemuroita plus omaanikin ja oon miettiny et minne se aito välittäminen on hävinnyt. Mulla on tällä hetkellä sellainen ihminen mun vieressä, mitä en vaihtais mihinkään, en koskaan. Joku jota kohtaan se välittämisen määrä on niin suurta ettei sitä pysty ääneen sanoa, mutta siltikin olisin valmis huutamaan koko maailmalle kuinka paljon välitän. Toivon enemmän kuin mitään, että kaikki tulee olemaan okei.
Noh, mutta nää on niitä asioita mitä kaikki joutuu jossain vaiheessa elämäänsä miettimään. Kaikesta selvii ehkä sitten loppujen lopuks. Siitä en tiedä.