Meiltä Puuttuu Kaikki.

Kävin eilen kattomassa ensimmäistä kertaa tuota pikku murusta. Taavi syntyi siis 2.1 ja toi nimi ei tule olemaan mikään pysyvä vielä, mutta pitäähän sitä nyt jo joku kutsumanimi olla. Ja lauantaina olin mun 3-vuotiaan kummitytön synttäreillä ja voin kertoa, ettei hetkeksikään tullut tylsää hetkeä, saatika sitten hengähdys taukoa. Ootan ensi kesää kauhulla, kun pitää lähteä Ellan kanssa tykkimäkeen yms muualle touhuamaan..
Pakko tulla tänne vuodattamaan erästä asiaa.. Mun ''unirytmi'' mennyt joululoman jälkeen niiin päin mäntyä,että ei oo ennen menny. Meen kello 2-3 yöllä nukkmaan ja sitten pitäis herätä pirteänä työharjotteluun kello 7.20 ja näyttää iloista naamaa asiakkaille? Not going to happen. Noei, pakkohan se on olla skarppina tuolla, että pääsen kunnialla ton läpi.
Kohta pitäs keksiä jotain, tai muuten mie nukahan tähän sohvalle. Enkä muuten aijo nousta sitten ollenkaan enää tän päivän  puolella ylös. Mulla on pieni aavistus jo kylläkin..

Kokonaisen iän kestävä hullutus, tää on rakkauden tunnustus.

Ehkä sillon oisin hetken paikallaan
mun aika on palaneena savuna taivaalla
mä yritän tehä samaan aikaa kaikkee
kun yhteen keskittyminen on vaan liian vaikeet
mä oon lapsi hyppimäs taivaalta kuuta
en voi sitä saada mutten haluu mitään muuta.

Mutten tee mitään kunnolla
kaikkeni koitan mut ei se auta
ku uskon omatki jutut puhtaal omal tunnolla.

moni matkustaa ulkomaille
mä pakenen
mä en rakenna vaan rikon perusrakenteet
jatkuvasti loukkaan omii rajojani
periaatteet paskakskun mä saan aikaan sanojani.

tajusin et koko ajan kuljen unissani
peilikuva nukkuu ja oon kuollu muissa kuvissani
mut en voi tehä tälle yhtään mitään
en ennkuin tunnen oireet luissani
mä oon miettiny mistä tää johtuu
mis on kohtuushaluun takas kohtuun.

tuntuu et ei mun kiintymis vietti toimi enään
en osaa olla avoin niinku normaalit
mä en kuule huutoo
tuu kuiskaan se korvaani
sen mä ymmärrän
mut ei se piristä.

2012

Mun oli pakko tehdä tällänen kollaasi mun vuodesta 2012. Jouduin supistamaa tätä ''hieman'', koska mulla on ollut ehkä tapahtumarikkain vuosi ikinä hyvässä, että pahassa. Mutta ainakin tää on tuntunut elämältä. Näitä kuvia olis ollu luvattoman paljon, joten yritin karsia ylimäääräiset ja tehdä näistä kaikkein merkitsevimmistä postaus. Mä todella toivon, että vuosi 2013 tuo tulessaan hieman tasaisempaa menoa ja ikimuistoisia hetkiä.
Mulle on tapahtunut niin paljon vain yhden vuoden aikana ja asiat on välillä kääntyneet aivan päälaelleen, mutta ainakin mitä mä oon oppinu tästä kuluneesta vuodesta on se, että kaikki tulee olemaan loppujen lopuksi hyvin. Jotkut hetket on tuntuneet maailmanlopulle, mutta jos osaa toimia oikein niin on turha murehtia.
Kiitos vuosi 2012, mutta sun aika meni jo.

Silti oli pakko sua sun nukkuessa silittää.

Näissä tunnelmissa meni mun joulu. Ilta päivällä mentiin mun kummin luo äitin kanssa ja siellä vietettiinkin muiden sukulaisten kanssa koko ilta. Oli aivan ihanaa viettää joulua mun kummitytön kanssa ja voin sanoa ettei yhtään tylsää hetkeä ehtinyt tulla koko iltana. Illalla menin hannalle viettämään joulua ja jäinkin sinne sitten yöksi.
Uusivuosi menikin sitten äitin synttäreitä viettäen ja tein aikamoisen yllättävän päätöksen ja päätin olla selvinpäin ja vieläpä kuskina. Ei kyllä yhtään haitannut ja ilta sujui ihan mukavasti.
Tänään alkoi taas koulu ja en kyllä malta oottaa, että pääsen sieltä pois. Oli kyllä ihana nähdä luokkalaisia !
Nyt alan tässä pikkuhiljaa hipsiä tuonne ulos pikkuhiljaa kuhan lonarit tulee hakemaan mut.

Kunnes ihastus muuttuu elämän pituiseksi rakkaudeksi.

Mitä nää mun unirytmit on? Huomenna aamulla taas klo 7.20 herätys ja voin taas kuvitella miten silmät sikkuras sitä ollaa.
Joo siis tossa eilen kävi aikamoinen ylläri, kun ajeltiin autolla ja päädyttiinkiin sitten ojaan loppujen lopuksi. Onneks oli onnea matkassa eikä käyny suuremmin mitään, paitsi mulla on selkä rikki nyt. Mutta kyllä se siitä. Ja iso kiitos sille vastaantulijalle, joka tuli sitten nykäsemään meidät traktorilla sieltä ylös. Ja parille muullekkin ihanalle kiitos. Autokin on siis kunnossa paitsi voi olla, että jonkin näköisiä lumi klönttejä tippuu pitkin poikin vieläkin mutta ei se haittaa !
En siis todellakaan pystynyt tänään mennä kouluun vaan oon ottanu buranaa nassuun ja lepäillyt, koska noi kivut on aika isot välillä. Näin tänään kyllä tota mun lemppari ihmistä ja siks oonkii hymy korvissa taas. Saa nähä mitä huomisesta koulupäivästä tulee, kun pitäs vääntää parit kampaukset. Eikun buranan voimalla siis.

Sekasin ei oo pää, entistäkin herkempi.

Voita sun pelot, aloita elo, anna kanootin kulkee, melo melo.

Maailmalle on turha olla vihainen, alta kaunis vaikka päältä niin likainen

Virheitä löytyy jos niitä etsii, eka ihmissuhde menee aina metsii,

Aina syntyy uutta kun jokin kuolee, katse kauniiseen kuolee.

Kaikki tää mun jännitys ei suhun tarttuu saa.

Pientä hiljais eloa täällä, pahoittelen taas kerran. On vaan tapahtunut tuon viime viikonlopun jälkeen niin paljon asioita ja ollut aika paljon mietittävää. Onneks nyt taas kaikki on ihan reilassa, ainakin luulen niin. Kohta pitäs alkaa miettiä mitä sitä ostais joululahjaksi muille ja oon aivan kuutamolla, että mitäköhän sitä keksisi. Kummi tytölle on jo lahja onneksi tiedossa.
Eilen lähdettiin Nooran kanssa kohti Rivieeraa ja taidettiin laulaa karaokeakin.. Apua :-D Oli kyllä ihan jees ilta vaikkakin pieniä epämieluisia suunnitelmia tuli vastaan. Noh ehkä ensiviikolla sitten. Aina voi toivoa.
Kohta pitäisi leikata Julian hiukset ja sitten luultavasti suunnistan tuonne Hannalle loikoilemaan. Onneks kummi oli ihana ja osti mulle ison säkin karkkia mun huomisten nimppareiden kunniaksi. Elieli, jos en huomenna tule postailemaan mitään niin toivotan jo hyvät nimipäivät : Anna,Anne, Anni, Anu !!♥