Mä join vähä limukkaa,

Moi ! Mulla on menny koko syysloma vaan nukkuessa ja vaan maatessa. Huomaa et syksy on tullu ja talvi tekee tuloaa, ku aamulla herää on viel hämärää ja ne kaikkein aurinkoisimmat hetket päivästä meneeki sitte koulussa istuen. Toissa päivään muistaakseni käytiin hyppytornilla kuvailemas ja siitä tulee vähä myöhemmi matskua. Eilen istuskeltii Tinon bändin treenikämpäl ja nautittiii hyvästä snagari ruuasta. Tän ''päivän'' sunnitelmista ei oo vielä tietoa mutta saapi nähä mitä sitä tänää tekis. Pakko nimittäin ottaa itteää niskasta kiinni ja oikeasti tehä jotain.

Purr

Ostin tommossen zipon Vertille sieltä Lontoosta. On ollu kyl vieläki unirytmi sekasin sen matkan jälkee. Viikonloppusinkaa ei jaksa tehä mitää muuta ku maata sisällä kattoen jotain leffaa. Onneks kohta alkaa se hyvin ansaittu syysloma !

Sitä tyhjentää niinku lasia.

Miten nää koulu aamut voi tuntuukki nii vaikeille. Oon vissii niin innoissani koulusta et herään parii tuntii aikasemmi ja oon lähössä jo 8 kouluu vaikka se alkaaki vast 10.. Onneks Oona pelasti minut. Rakastan tavallaan syksyä ku saa pukeutua isoihi neuleisii ja huppareihin mut sitte se myös muistuuttaa tulevast talvesta. Masentavaa. Nyt ryystän ton kahvin loppuu ja lähen istuu sinne koulunpenkille.

Now do you understand

Tossa on Kertun kilpailutyö. Tolle päälle ku laitettii tota ''vaatetta'' nii tosta tipahti tommone pien osa, mut onneks tuomarit oli arvioinu ton jo ennen.

Nonii nyt on kotiuduttu sieltä Lontoosta. Oli tosi mukava reissu mutta kyl sitä aina reissussa rähjääntyy nii on ihana olla taas kotona. Viimisiin päiviin alko oma sänky kutkuttaa tosissaa. Alko se pullamössö tulemaa jo korvista ulos. En oo ikinä kaivannu salmiakkia ja ruisleipää niin paljon. Laittelen kuhan kerkeän niitä löytöjä mitä sieltä löyty. Nyt lähen käymää ulkona ku oon jumittannu kello 11 asti kotona.

Tonight the headphones will deliver you the words that I can't say.

Noniii eli tämmöstä pikapäivitystä, kun huomenna on lähtö sinne Lontoosee. Alkaa pieni matkapaniikki iskee kyllä pikkuhiljaa ku on yrittänny pakkailla koko päivän. Oon varma että jotain jää kotii kumminkii. Hope not. Koko ajan tuntuu et jotain uutta muistuu mielee, et mitä pitäs ottaa mukaa ja kattelin jo kauhulla tota matkalaukkua, että miten jaksan raahata tommossen määrän sinne asti. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja kaikilla on mahollisimman mukavaa. Pelottaa että se koti-ikävä iskee jo alkupäivinä. Oon alkanu luoda itelleni kauhukuvia päässä, että kuinka se kone kaapataa ja se tippuu. Apua. Oon lentäny yli 10 kertaa lentokonees mut silti se jännitys on aina olemassa. Viimeks oon lentäny sen 3 vuotta sitte Amerikkaa. Oo yrittäny kamalasti puhua tota englantia että se sujuis sitte siellä jotenki.. Mutta anyway, see you next week my darlings <3!

Tonight im writing you A million miles away.
Tonight is all about "We miss you."
Tonight is all about "We miss you" now.